Mitä tapahtuu rintasyöpädiagnoosin jälkeen?
arvioitu lukuaika noin 7 min
Rintasyöpädiagnoosi tarkentuu vähitellen
Syövän löytymisen jälkeen alkaa tutkimusvaihe. Diagnoosi tarkentuu vähitellen tutkimustulosten valmistuessa: minkä tyyppinen syöpä on, mitä biologista alatyyppiä se edustaa ja kuinka laajalle se on levinnyt. Rinnassa voi olla yksi tai useampi kasvainpesäke, ja joskus löytyy samanaikaisesti myös syövän esiaste.
Rintasyövän yhteydessä kuvataan aina myös vastakkainen rinta sekä paikalliset imusolmukealueet, kuten kainalot. Mammografiaa ja UÄ-tutkimusta voidaan tarvittaessa täydentää rintojen magneettitutkimuksella.
Ennen hoitojen aloittamista tai leikkaushoidon jälkeen voidaan joskus kuvata myös muuta vartaloa etäpesäkkeiden poissulkemiseksi. Tarve laajemmille kuvauksille arvioidaan syövän ominaisuuksien ja levinneisyyden perusteella.
Läheskään aina ei kuitenkaan tarvita laajempia kuvantamistutkimuksia, koska pienten ja biologisesti rauhallisesti käyttäytyvien syöpien leviäminen rinnan tai kainaloiden ulkopuolelle on hyvin epätodennäköistä, etenkään jos kainalossa ei ole epäilyttäviä imusolmukkeita.
Tutkimustuloksia odottaessa epävarmuus voi ajoittain tuntua piinalliselta. Sinusta voi tuntua, että kallista aikaa menee hukkaan, koska hoitoa ei aloiteta heti. Haluan että tiedät: tutkimusvaihe on normaali osa hoitopolkua. Näitä tietoja tarvitaan, jotta hoito voidaan suunnitella juuri sinulle sopivaksi.
Tieto auttaa – mutta rajallisesti
Monet sairastuneet ovat kertoneet etsineensä alkuvaiheessa tietoa aktiivisesti, joskus tuntikausia ja myös öisin. Usein suurempi tietomäärä ei kuitenkaan vähennä epävarmuutta, vaan voi jopa lisätä sitä.
Siksi suosittelen valitsemaan muutaman luotettavan tietolähteen. Yksi tällainen on esimerkiksi Terveyskylä.fi, joka on sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tuottama julkinen verkkopalvelu. Syöpätalon alta löytyy erillinen osio rintasyövästä.
Mitä vaihtoehtoja on hoitopaikan suhteen?
Suomessa rintasyövän hoito toteutetaan yleensä julkisessa erikoissairaanhoidossa, asuinpaikasta riippuen joko yliopistollisessa sairaalassa tai keskussairaalassa sen mukaan, kumpi on sijainniltaan lähinnä.
Potilaalla on kuitenkin oikeus valita hoitopaikakseen myös muu kuin lähin sairaala kiireettömässä hoidossa. Hoidon tarve luokitellaan kiireettömäksi silloin, kun sairaus ei aiheuta välitöntä hengenvaaraa. Tämä tarkoittaa, että voit itse valita sen erikoissairaanhoidon yksikön, jossa haluat rintasyövän hoidon toteutuvan.*
Mikäli haluat valita hoitopaikaksesi muun kuin lähimmän sairaalasi, asiasta on hyvä kertoa jo siinä vaiheessa, kun lähete erikoissairaanhoitoon tehdään. Tällöin lähete ohjataan suoraan siihen sairaalaan, jossa haluat hoidon toteutuvan. Tällöinkin hoito ohjautuu valitsemaasi sairaalaan vain kyseisen sairauden eli rintasyövän osalta.
On myös hyvä huomioida, että jos valitset hoitopaikaksesi jonkin muun kuin oman kotiosoitteesi mukaisen hoitopaikan, voit saada kelalta matkakorvausta enintään sen mukaan, mitä matkat maksaisivat kotiosoitteesi mukaan määräytyvään hoitopaikkaan.
Yksityinen syöpäsairaala on myös mahdollinen vaihtoehto, mikäli se vastaa omia toiveita ja on taloudellisesti mahdollista.
Käytännössä rintasyövän hoito on Suomessa vakiintunutta kaikissa sitä hoitavissa yksiköissä. Hoito voi edellyttää tiiviitä käyntejä esimerkiksi sädehoidon aikana, joten arjen sujuvuuden kannalta lähin sairaala on usein järkevin valinta.
Mikä ohjaa syöpähoidon aloittamisen aikataulua?
Moni miettii: kuinka kauan minun pitää odottaa?
Suomessa syöpähoidon alkamiselle ei ole erillistä viikkorajaa, vaan sitä koskee erikoissairaanhoidon yleinen hoitotakuu. Lain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta, ja hoito on käynnistettävä viimeistään kuuden kuukauden sisällä hoidon tarpeen toteamisesta.
Käytännössä rintasyövän kohdalla hoidon tarve arvioidaan ja hoidot aloitetaan huomattavasti tätä nopeammin. Syöpähoitoja ei jätetä odottamaan kuukausiksi – ne priorisoidaan.
Rintasyöpää hoitavilla sairaaloilla on omia hoitoketjuja ja sisäisiä tavoiteaikoja, joiden puitteissa hoitoa viedään eteenpäin. Nämä voivat perustua esimerkiksi THL:n vuoden 2016 ohjeistukseen syövän hoitoonpääsyn seurannasta, jossa asiantuntijatyöryhmä esitti tavoiteaikoja hoitopolun eri vaiheisiin.**
Nämä eivät kuitenkaan ole potilaalle annettuja sitovia aikarajalupauksia, vaan suosituksia ja osa paikallista ja kansallista laadun seurantaa. Yksi näistä ehdotuksista oli, että syöpäepäilyssä ensimmäisen hoidon tulisi alkaa viimeistään kuuden viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.
Miten nopeasti hoito käytännössä alkaa?
Tähän ei ole yhtä valtakunnallista vastausta.
Turun yliopistollinen keskussairaala julkaisee toteutuneita rintasyövän hoitoonpääsy -aikoja.*** TYKS:ssä ensimmäinen yhteydenotto potilaaseen on tapahtunut keskimäärin viikon sisällä, lääkärikäynti 1–2 viikossa ja leikkaus noin neljän viikon kuluessa rintasyöpälähetteen saapumisesta.
Muiden sairaaloiden osalta vastaavaa sairaalakohtaista tilastoa ei ole yhtä selkeästi julkisesti saatavilla, mutta useimpien sairaaloiden verkkosivuilla kuvataan rintasyövän hoitopolun etenemistä ja yhteydenoton aikatauluja.
Esimerkiksi:
Pirkanmaan hyvinvointialueella rintasyöpäepäilyyn liittyvä lähete käsitellään 1–2 arkipäivän kuluessa.
HUSin verkkosivujen mukaan rintasyöpähoitaja ottaa yhteyttä yleensä noin kolmen päivän kuluessa lähetteen saapumisesta.
Käytännössä siis rintasyövän hoidon suunnittelun alkaminen ja ensimmäinen yhteydenotto potilaaseen tapahtuvat yleensä päivissä ja itse hoito alkaa joidenkin viikkojen kuluessa lähetteen saapumisesta.
Miksi avoimet tiedot hoitoonpääsyn toteutuneista ajoista voisivat auttaa?
Olisi hyödyllistä, jos sairaalat julkaisisivat rintasyövän hoitoonpääsy -tietoja avoimesti, sillä..
Ne lisäisivät hoitopolun ymmärrettävyyttä.
Ne voisivat lieventää odottamiseen liittyvää epävarmuutta.
Ne tukisivat psyykkistä valmistautumista.
Ne voisivat tukea sairastunutta hoitopaikan valinnassa.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että hoitoonpääsyn nopeus ei aseta eri yksiköissä annettavaa hoitoa paremmuusjärjestykseen, eikä rintasyövän hoidon lopputulos myöskään riipu siitä, aloitetaanko hoito viikkoa tai kahta aiemmin tai myöhemmin. Keskimääräinen odotusaika ei myöskään kerro, kuinka nopeasti juuri sinun hoitosi alkaa tai miten paljon vaihtelua hoidon alkamisessa on saman yksikön sisällä. Nämä seikat eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö varhaisempi yhteydenotto potilaaseen ja hoidon nopea aloittaminen voisi helpottaa psyykkistä stressiä ja tuntua diagnoosin saaneesta merkityksellisiltä.
Lopuksi haluaisin sanoa, että vaikka montaa asiaa ei voi tietää etukäteen, hoitopolku ei ole pysähdyksissä – hoidon suunnittelu käynnistyy nopeasti lähetteen saavuttua hoitavaan yksikköön ja hoitopolku rakentuu vaihe vaiheelta.