Kyyn purema: 12 asiaa, jotka jokaisen kannattaa tietää

Arvioitu lukuaika noin 10-12 min

Moni on törmännyt kyyhyn luonnossa. Kyyn puremaa osataan pelätä, mutta moni ei ole etukäteen miettinyt, mitä pureman sattuessa pitäisi oikeastaan tehdä.

Olen myös itse kohdannut tänä kesänä joitakin kyyn pureman saaneita potilaita ensiavussa. Joskus hyvävointisena saapuva potilas saattaa yllättyä siitä, että hänet otetaan seurantaan, vaikka vaikeita oireita ei olisikaan vielä kehittynyt. Seurannan tarkoituksena on kuitenkin havaita mahdolliset voinnin muutokset ja pystyä reagoimaan niihin nopeasti. Joskus seurannan aikana ilmenee tehostetun hoidon tarve.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi 12 tärkeää asiaa, jotka jokaisen on hyvä tietää kyyn puremasta, ensiavusta ja hoidosta.

1. Kuinka vaarallinen kyyn purema on?

Kyyn pureman vaarallisuuden arviointia vaikeuttaa se, että kaikki pureman saaneet eivät hakeudu sairaalaan. Osa hakeutuu esimerkiksi terveyskeskukseen, ja osa voi jäädä syystä tai toisesta kotiin, eivätkä nämä tapaukset aina näy sairaala-aineistoissa.

Kyyn pureman aiheuttaman myrkytyksen vaikeusastetta onkin tutkittu pääasiassa sairaalaan hakeutuneilla potilailla. Heistä noin kolmanneksella todettiin vakavia oireita, jotka edellyttivät vuodeosasto- tai tehohoitoa ¹.

2. Miten teen jos kyy puree minua tai läheistäni?

Pysy rauhallisena. Lihastyö nopeuttaa myrkyn leviämistä elimistössä. Pidä puremakohta mahdollisimman paikallaan ja vältä liikkumista. Jos mahdollista, kyyn pureman saanut kannattaa kantaa pois tapahtumapaikalta.

Tue purtua raajaa ja pidä se mahdollisuuksien mukaan kohoasennossa. Raajan voi tarvittaessa tukea liikkumattomaksi sitomalla sen kevyesti esimerkiksi suoraa keppiä vasten. Puristavaa sidettä ei kuitenkaan pidä käyttää, sillä se voi pahentaa paikallista kudosvauriota ja lisätä turvotusta.

Poista sormukset, kellot ja kiristävät vaatteet. Turvotus voi kehittyä nopeasti, jolloin niiden poistaminen voi myöhemmin olla huomattavan vaikeaa.

Hakeudu terveydenhuoltoon. Tilanteen mukaan matkusta joko läheisen kyydillä tai tilaa ambulanssi soittamalla yleiseen hätänumeroon. Hätänumeroon tulee soittaa ainakin, jos:

• pureman jälkeen ilmaantuu yleisoireita

• pureman saanut on lapsi, raskaana oleva, iäkäs tai muuten yleistilaltaan heikentynyt esimerkiksi perussairauksiensa vuoksi

• purema on pään tai kaulan alueella.

3. Tarvitseeko kyyn pureman jälkeen hakeutua aina ensiapuun?

Nykysuositusten mukaan kyyn pureman vuoksi tulee aina hakeutua terveydenhuoltoon.

Suositus on perusteltu, sillä vakava myrkytys voi kehittyä viiveellä. Turvotus voi laajentua ja myös yleisoireita voi kehittyä vasta tuntien kuluttua puremasta. Tämän vuoksi voinnin seuranta on tärkeä osa hoitoa. Terveydenhuollossa olet valmiiksi hyvissä käsissä siltä varalta, että vointisi heikentyy nopeasti.

4. Mitä jos en ole varma, puriko minua kyy?

Manner-Suomessa elävät luonnonvaraiset käärmelajit ovat kyy ja rantakäärme. Näistä kyy on selvästi yleisempi ja ainoa myrkyllinen.

Myös rantakäärme voi puolustautuessaan purra ihmistä. Sen puremajälki voi muistuttaa kyyn puremaa, sillä sekin voi näkyä yhtenä tai kahtena pistomaisena jälkenä muutaman millimetrin etäisyydellä toisistaan. Pelkkien puremajälkien perusteella käärmelajia ei siis voi luotettavasti tunnistaa.

Jos et ole varma, puriko sinua kyy, toimi siis varmuuden vuoksi kuin kyseessä olisi kyyn purema. Myös terveydenhuollossa tunnistamattoman luonnonvaraisen käärmeen puremaan suhtaudutaan lähtökohtaisesti kyyn puremana.

5. Miltä kyyn purema näyttää?

Klassisessa kyyn puremassa näkyy kaksi pientä pistojälkeä, jotka sijaitsevat tavallisesti noin 3–10 mm etäisyydellä toisistaan. Turvotuksen kehittyessä pistojälkien välinen etäisyys voi kuitenkin kasvaa.

Todellisuudessa kyyn purema voi näyttää hyvin monenlaiselta. Joskus näkyvissä on vain yksi pistojälki, ja toisinaan itse pistojälkiä voi olla vaikea erottaa lainkaan.

Puremakohdan ympärille kehittyy usein jonkinasteista kipua, punoitusta ja / tai turvotusta. Myös rakkuloita voi muodostua.

6. Mitä kyyn myrkky tekee elimistössä?

Kyyn myrkyn tarkkaa koostumusta ei tunneta. Se sisältää kuitenkin useita biologisesti aktiivisia proteiineja, peptidejä ja entsyymejä, jotka aiheuttavat kudosvaurioita ja vaikuttavat muun muassa verisuoniin ja veren hyytymiseen.

Kyy ruiskuttaa myrkyn tavallisesti ihoon tai ihonalaiskudokseen. Myrkyn entsyymit hajottavat kudosten rakenteita, jolloin myrkky leviää ensin paikallisesti ja imeytyy sitten imunestekierron kautta verenkiertoon.

Myrkyn vaikutuksesta verisuonten seinämien läpäisevyys lisääntyy. Tämän seurauksena nestettä ja verisoluja voi siirtyä verisuonten ulkopuolelle kudoksiin, mikä aiheuttaa kipua, punoitusta ja turvotusta puremakohdan ympärille. Jos myrkkyvaikutus on laaja, sama ilmiö voi tapahtua myös muualla elimistössä. Tällöin verenkierron nestemäärä vähenee, mikä voi johtaa verenpaineen laskuun ja vaikeimmissa tapauksissa hypovoleemiseen shokkiin. Tällaisessa tilanteessa potilas yleensä tarvitsee nesteytystä ja elintoimintojen tukea.

Kyyn myrkky voi vaikuttaa myös muulla tavoin, esimerkiksi  veren hyytymisjärjestelmään ja verisoluihin.

7. Mikä on kyypaukkausen ja Epipenin rooli kyyn puremassa?

Kyyn myrkky sisältää elimistölle vieraita proteiineja, jotka voivat aiheuttaa myös allergisen reaktion. Tämä on eri asia kuin itse kyyn myrkyn aiheuttama myrkytys.

Nopeasti ilmaantuvat yleisoireet, kuten kasvojen, kielen tai nielun turvotus, nokkosihottuma, hengitysvaikeus tai verenpaineen lasku, voivat viitata anafylaksiaan eli vaikeaan allergiseen reaktioon. Anafylaksian tärkein ensiapu on adrenaliini, jota annostellaan esimerkiksi Epipen-autoinjektorilla. Adrenaliini tukee elintoimintoja vakavan allergisen reaktion aikana.

Kyypakkauksen sisältämä hydrokortisoni vaikuttaa allergisen reaktion tulehdusmekanismeihin, mutta sen vaikutus alkaa vasta noin 1–2 tunnin kuluttua. Se ei siis korvaa adrenaliinia vaikean allergisen reaktion hoidossa. Myöskään kyyn pureman aiheuttamaan myrkytykseen kyypakkauksesta ei nykytiedon mukaan ole hyötyä. Näin ollen kyypakkaus ei ole enää mukana kyyn pureman hoitosuosituksessa.

8. Mitä ei kannata tehdä?

Elimistöön päätynyttä myrkkyä ei voi poistaa omatoimisesti. Myrkyn imeminen/imeyttäminen, puremakohdan viiltäminen tai muut vastaavat keinot eivät auta. Puremakohtaa ei myöskään pidä käsitellä tarpeettomasti.

Mahdollisesti muodostuvia rakkuloita ei pidä puhkaista.

Purtuun raajaan ei myöskään tule tehdä kiristyssidettä. Kiristysside ei estä myrkyn leviämistä, mutta se voi pahentaa paikallista kudosvauriota sekä lisätä turvotusta.

Tulehduskipulääkkeitä, kuten Buranaa, ei suositella käytettäväksi kyyn pureman jälkeen. Syynä on se, että ne voivat lisätä verenvuotoriskiä ja kuormittaa munuaisia. Kivun hoitoon ensisijainen vaihtoehto on yleensä parasetamoli.

9. Mitä tapahtuu terveydenhuollossa?

Kyyn pureman hoito on pääasiassa oireenmukaista. Puremakohta puhdistetaan tarvittaessa kevyesti, minkä jälkeen potilaan yleistilaa, elintoimintoja ja oireita seurataan säännöllisesti. Hyvävointinenkin potilas otetaan usein seurantaan, sillä oireet voivat voimistua viiveellä.

Tarvittaessa annetaan nestehoitoa, huolehditaan kivun hoidosta ja tuetaan peruselintoimintoja.

Jäykkäkouristus-tehoste annetaan tarvittaessa aiemman rokotussuojan perusteella.

Jos puremasta aiheutuu laaja paikallisreaktio tai merkittäviä yleisoireita, harkitaan kyyn vastamyrkyn käyttöä. Päätös tehdään aina yksilöllisesti oireiden ja niiden vaikeusasteen perusteella. Vastamyrkyn käyttöä harkitaan herkemmin esimerkiksi lapsille, raskaana oleville, iäkkäille ja yleiskunnoltaan heikentyneille potilaille.

10. Mikä on kyyn vastamyrkky?

Kyyn pureman jälkeen elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita myrkkyä vastaan. Vasta-aineiden muodostuminen vie kuitenkin useita päiviä, kun taas myrkky alkaa vaikuttaa jo minuuttien tai tuntien kuluessa. Siksi elimistön oma immuunipuolustus ei ehdi suojata akuutissa tilanteessa.

Vaikeissa myrkytyksissä voidaan käyttää lääkemuodossa olevaa kyyn vastamyrkkyä. Se sisältää lampaan elimistössä tuotettuja valmiita vasta-aineita, jotka sitoutuvat myrkkyyn ja alkavat neutraloida sitä heti lääkkeen antamisen jälkeen.

Kotimaisen aineiston perusteella kyyn vastamyrkkyä sai noin 10 % aikuisista ja 20 % alle 16-vuotiasta potilaista, joita hoidettiin sairaalassa kyyn pureman vuoksi ².

11. Miksi vastamyrkkyä ei anneta heti kaikille, joilla on epäily kyyn puremasta?

Kaikki kyyn puremat eivät sisällä myrkkyä, ja myös monissa myrkkyä sisältävissä puremissa oireet jäävät lieviksi. Tällöin vastamyrkyn hyödyt eivät yleensä ylitä sen mahdollisia haittoja, kuten riskiä välittömistä tai viivästyneistä allergisista reaktioista.

Siksi lääkäri arvioi jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti, ovatko vastamyrkyn hyödyt suuremmat kuin sen mahdolliset haitat.

12. Voiko kyyn puremaan kuolla?

Kyllä, mutta Suomessa se on nykyisin erittäin harvinaista. Lähteet eivät ole täysin yksimielisiä yksityiskohdista, mutta kyyn puremaan liittyviä kuolemia on tapahtunut Suomessa yksittäiset ainakin 1980- ja 1990-luvuilla.

Vaikka kyyn puremiin liittyvät kuolemat ovat nykyisin harvinaisia, se ei tarkoita, etteikö Suomessa edelleen tavattaisi vaikeita kyyn pureman aiheuttamia myrkytyksiä. Tällaisia vaikeaoireisia myrkytyksiä hoidetaan Suomessa vuosittain useita, ja niiden oireet voivat olla henkeä uhkaavia sekä vaikuttaa merkittävällä tavalla peruselintoimintoihin ².

Siksi kyyn puremaan tai sen epäilyyn tulee aina suhtautua vakavasti ja hakeutua terveydenhuoltoon voimassa olevien hoitosuositusten mukaisesti.

Kokosin tähän omasta mielestäni mielenkiintoisinta faktat kyystä.

Jos koit artikkelini hyödylliseksi, tallenna se suosikkeihisi tai jaa se myös muille luonnossa liikkujille 💚

Lähteet ja tausta-aineisto

Kuva kyystä: Georg_Wietschorke / Pixabay

1. Nieminen S, Korhonen K, Parvinen T. Kyynpurema on vaarallinen aikuisellekin. Duodecim. 1995;111:1216–1220.

2. Lapatto-Reiniluoto O, Grönlund J. Kyynpuremat Turun seudulla vuosina 2000–2010. Duodecim. 2014;130:1334–1338.

3. Ettanen M, Vuori A. Kyy puree – mitä tehdä? Duodecim. 1997;113:1230–1235.

4. Kyyn purema: oireet, ensiapu ja hoito. Potilaan Lääkärilehti. Julkaistu 1.7.2025. Saatavilla: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kyyn-purema-oireet-ensiapu-ja-hoito/

5. Suomen käärmeet – tutustu Suomessa eläviin käärmeisiin tästä. TIEKU. Saatavilla: https://tieku.fi/elaimet/kaarmeet/suomen-kaarmeet-tutustu-suomessa-elaviin-kaarmeisiin-tasta